Paula & Iines & Vilma & Otso

formerly known as "Paula & Otso in Sydney" and "Paula & Iines & Otso"

Sunday, April 27, 2008

Nation's Capital

Tuli sielläkin siis vihdoin käytyä. Perjantai oli ANZAC day eli pitkä viikonloppu oli tiedossa. Perjantaiaamuna hypättiin Greyhoundin bussiin Centralilla ja eilen lauantai-iltana tultiin jo takaisin. Kilometrejä suuntaansa on noin 300 eli näillä kulmilla juuri sopiva yhden yön reissulle.

Canberra on Australian suurin sisämaakaupunki, jossa asukkaita noin 330k. Mielenkiintoista on se, että kaupunki päätettiin aikoinaan luoda tyhjästä pääkaupungiksi. Itseasiassa tälläisiä paikkoja maailmasta löytyy paljonkin, ihan tuttujakin nimiä...

Pikkukaupunkitunnelma ja kiireettömyys oli hyvin aistittavissa, johtuu varmaan siitä että suurin osa ihmisistä on töissä jossain niistä kymmenistä liittovaltionvirastoista joita siinä keskustassa oli. Vajaassa kahdessa päivässä ehdimme fiilistellä keskustan kävelykatuja (joita melko turhaa etsiä Sydneystä), illallistaa Manukassa ja tsekata vanhan ja uuden parlamentin sekä War Memorialin. Toki esim. Memorialin yhteydessä olevasta mittavasta sotamuseosta raapaisimme vain pinnan. Etäisyydet eri nähtävyyksien välillä olivat aika pitkät ja julkinen liikenne ainakin näin viikonloppuna oli jopa surkeampi kuin Sydneyssä. Diplomaattimersulle olisi ollut käyttöä.


Vääristääkö kamera vai onko Paulan maha aivan kaamean kokoinen?


Civicin kävelykadulla oli hiljaista


Yksi australialaisen kulttuurin helmiä, Drive-in Alko.


Alkuperäisten asukkaiden telttalähetystö vanhan parlamenttitalon edustalla.


Takana kohoaa uusi parlamenttitalo ja massiivinen lipputankoviritys.


Paula Pääkallonpaikalla.


War Memorialin seinä ja nimilistaa

Luovasti nimettyjen asioiden listaan voidaan lisätä uusi ranskalainen elokuva Paris, jonka kävimme viime viikolla katsomassa tossa naapurileffateatterissa. Kun kyseessä episodielokuva, ranskalainen sellainen, tapahtumapaikkana Pariisi ja näyttelijäkaartissa Juliette Binoche niin odotukset olivat toki korkealla ja onneksi myös täyttyivät.

Huomenaamulla matka käy akselilla Cairns - Port Moresby - Lihir Island eli pakkaushommia, pakkaushommia.

Sunday, April 20, 2008

Höyhenenkevyt

Niin kuin jo viime postauksessa mainittiin niin reissu Kiinaan oli viime viikon teema.

Sydney tuntuu melko pikkuiselta kylältä Shanghain jälkeen. Tornitalojen ja monessa kerroksessa pyyhkivien kehäteiden keskellä olo oli hieman epätodellinen. Outotecin toimistossa meininki oli kuitenkin leppoisa ja komennuksella olevat aussit ja yksi suomalainen tuntuivat viihtyvän hyvin.



Reissu Dexingiin kuitenkin palautti mieliin että kaikki mestat Kiinassa ei välttämättä oo ihan niin pitkällä kehityksen (hyvän/huonon) polulla.



Toki tässäkin pallon kolkassa käytetään maailman parhaita röntgenanalysaattoreita Suomesta.





Palaverit pidettiin, käytiin ihmettelemässä rikastamoa ja tässä alla ollaan jo ansaitulla lounaalla. Pari tyyppiä muisti viiden vuoden takaa sen kipsikädessä heiluvan nuorukaisen.



Perjantai aamuna palasin kotiin, jätin toimiston väliin ja siirryin viettämään viikonloppua. Paulan viikko oli mennyt kouluhommissa, ryhmätyötä ja maternal mortality esseetä väsäillessä.
Lauantaina järkättiin pieni get-together Glebessä. Nautimme tapasta ja sangriaa Spanish Tapas Restaurantissa. Kuten Niko totesi, jollain on ilmeisesti ollut todella luova päivä kun ravintolalle on mietitty nimeä. No ruoka oli kuitenkin hyvää. Muut jatkoivat vielä iltaa keskustaan kun me lähdimme kotiin latautumaan sunnuntain synnytysvalmennukseen.



Paula sai jälkkäriksi Churroja kun me muut otettiin vielä vähän sangriaa.



Paulan EBay-shoppaajauran huippuhetki osui viime viikolle kun haaviin tarttui todellinen helmi. Kaikkien potkupukujen ja lastenvaunujen jälkeen fokus oli hetkeksi siirretty isompiin artikkeleihin. Kovan huutamisen tuloksena eilen iltapäivällä ovestamme käveli sisään Singerin klassikko 50-luvulta ... Featherweight 222K.



Ilonanne jälleen graffacorneri, sunnutaikävelyltä Camperdown Memorial Parkista.




Thursday, April 10, 2008

Välipostaus

Reissun jälkeen ollaan vietetty hiljaista arkea, osittain sen takia ei päivitystäkään ole tullut aiemmin.

Paulalla jatkui heti kiireiset ajat Unissa, DL:ää pukkaa joka viikko. Mun kiireet liittyy pääasiassa siihen, että niin takana kuin edessä on reissuja. Kun on toimistolla niin pitäisi hoitaa kaikki rästit pois alta. Ens viikolla suljemme yhden ympyrän kun lähden käymäään Kiinassa, tarkemmin sanottuna Dexingissä. Sama paikka johon nuorena kollina tein ensimmäisen kunnon työkeikan keväällä 2003. Kovalevyltä löytyi kuviakin...



Yksi suomalaisen mielestä kummallinen juttu täällä on halvemman bensan tiistai. Historiallisista syistä bensa on joka tiistai ehkä 10-15 senttiä halvempaa kuin muina viikonpäivinä. Aikoinaan isot säiliö-autot kävivät täyttämässä bensa-asemien varastot aina tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ja haluttiin päästä eroon edellisistä jämistä. Tämä on ainoa selitys asian taustoista mitä olen kuullut.

Noh nykypäivän kyönit riistäjäkapitalistit on nyt jäänyt kiinni parista ovelasta huijauksesta vähentää myyntiä tiistaisin. Toisessa tapauksessa premiumbensan pumppuihin lyödään epäkunnossa lätkät ja toivotaan ettei kukaan kokeile josko pumppu toimii oikeasti. Toinen on mielestäni sofistikoituneempi, bensapumppujen nopeutta ruuvataan alas - jonot kasvavat kun tankin täyttäminen kestää puolet pidempään ja useat autot ajavat aseman ohi nähdessään jonon tulevan vastaan jo motarin rampille. Yksi hyvä lisäkeino arseenaaliin olisi pitäytyä kokonaan laskemasta hintoja, varmasti kukaan ei saisi sillon halvempaa bensaa mun asemalta.

Fiilistellessäni Suomeen paluun väjäämätöntä kohtaamista ja jo monta kertaa läpi kuunneltuja albumeita mun ipodissa ajattelin, että voisi olla hyvä idea herätellä henkiin vähäistä espanjan kielen taitoani. Löysin interwebistä aika hyvän saitin mistä voi ilmaiseski latailla lyhyitä (n.10min) espanjan opetuspodcasteja. Niitä on nyt kasa ladattuna ipodiin ja nuokkuessani aamuisin hämärän rajamailla bussissa ehkä sana sieltä toinen täältä jää roikkumaan mielen syövereihin. Toi on jenkeille suunnattu saitti, että välillä superlatiivien käyttö on hieman rasittavaa, menettelee kuitenkin paremman puutteessa.