Toivo elää!

Vaikka jännäkshän se meni. Täytyy myöntää että hieman alkoi hermostuttaa kun azerit olivat ainoasta paikastaan menneet johtoon ja vartti oli pelikellossa jäljellä. Onneksi Miku, Seriffi ja Litti järkkäsivät väkisin pari häkkiä ja näin kaikki huipentuu torstaiaamuna meidän aikaa. Katselin matsin suorana omalta läppäriltä, hyvä laatuseista streamista englannin kielisellä selostuksella. Löytyi meinaan tämmöinen pay per view palvelu (http://jumptv.videosport.com). Sieltä voi ostaa minkä tahansa em-karsintaottelun suorana alle viidel eurol, lähes ilmaista ottelun tärkeyden huomioiden (todellisia netin hyötyjä siis). Lämmitti mieltä nähdä ja varsinkin kuulla kuinka kannattajien laatu korvasi määrän. Alla todella tyylikäs lakana, jolla muistettiin maestroa mahdollisesti tämän viimeisessä kotimaaottelussa. Nikon ja Tomin kanssa alustavasti puhuttiin että torstaiaamuna olis meillä studio.





Pari kuppia kahvia piti illan mittaan juoda, että jaksoi katsoa matsin yöllä. Oltiin meinaan koko päivä melomassa Royal National Parkissa. Lepposaa sunnuntaimelontaa, mutta siinä aallokossa meille vähemmän meloneille riitti tekemistä ihan kuntoilumielessä.



Viikko sitten lauantaina oli vuorossa taas yhdet kolmekybäset, mutta poikkeuksena Ninan bileissä oli oikein naamiaisteema, nuoruuden unelma-ammatteja ja sitä rataa. Kuvassa muun muassa pari miss Suomea, balleriina ja Doctor O.



Koska eihän bileisiin kahta miss Suomea mahdu. Niin tytöt takapihalla katsomassa kuka on illan todellinen kuningatar :).



Sunnuntaina oli Newtown festarit, jossa käytiin kesäisessä kelissä chillailemassa. Viime vuonna samaisten karkeloiden aikaan oltiin just muutettu tänne. Tälläisistä pikkujutuista tulee mieleen että on tääl jo jonkun aikaa oltu. Näissä festareissa on hieman samaa "puunhalailu" fiilistä kun käpylän kyläfestareissa eli hyvää meininkiä siis. Chorizoroll maistui edellisillan bileiden jälkeen oikein hyvälle.



Newtownin perusnaamoja.



Valoisan ajan lisääntyessä ollaan koitettu arki-iltoina käydä kävelemässä lähikulmilla. Pitäisi vaan aina muistaa ottaa kamera mukaan, niin voisi zoomailla esim. mittavaa katutaiteen määrää, jota täältä löytyy. Esimerkkikuvana alla Paula ja taskunaulat.

Kesä, missä pelaa?

Istutaan torstai-iltaa sohvalla. Paula on ahkerasti hoidellut juoksevia asioita viime päivinä, kun koulukiireet on vähän hellittäneet. Jotkut ovat saattaneetkin tämän huomata. Myöskin nyt on hankittuna jouluksi tekemistä, liput Vanuatulle on hanskassa. Vielä ennen lauantai-iltaa pitäis hoitaa asiaankuuluvat asusteet Ninan juhliin.

Koko viikon on satanut kun esterin berbeeristä ja hyvä ettei maanantaina paleltunut töihin mennessä kun tottumuksesta oli vain paitahihasillaan. Piti sitten kaivaa takki takaisin esiin kaapista. Eilen yöllä tuli vettä tosiaan niin että heräsi ropinaan kun tutui että katto putoaa. Sateiden pitäisi jatkua viikonlopun yli eli kesää odotellessa.

Kesäaikaan kyl siirryttiin vajaa kaks viikkoa sitten. Yllättävän pahasti sekotti rytmiä kun efektiivisesti joutui nousemaan viideltä. Nyt aikaero Suomeen on yhdeksän tuntia, duunin kannalta vähän harmillista. Positiivisena puolena voi mainita että aamuisin töihin tullessa ehtii kahvikupin äärestä tarvittaessa soittaa Suomen iltaan ja vielä työnantajan laskuun.

Oli sitten Suomi päässyt ykkösuutiseksi tän aamun uutisiin... ikävä kyllä.