Nation's Capital
Tuli sielläkin siis vihdoin käytyä. Perjantai oli ANZAC day eli pitkä viikonloppu oli tiedossa. Perjantaiaamuna hypättiin Greyhoundin bussiin Centralilla ja eilen lauantai-iltana tultiin jo takaisin. Kilometrejä suuntaansa on noin 300 eli näillä kulmilla juuri sopiva yhden yön reissulle.
Canberra on Australian suurin sisämaakaupunki, jossa asukkaita noin 330k. Mielenkiintoista on se, että kaupunki päätettiin aikoinaan luoda tyhjästä pääkaupungiksi. Itseasiassa tälläisiä paikkoja maailmasta löytyy paljonkin, ihan tuttujakin nimiä...
Pikkukaupunkitunnelma ja kiireettömyys oli hyvin aistittavissa, johtuu varmaan siitä että suurin osa ihmisistä on töissä jossain niistä kymmenistä liittovaltionvirastoista joita siinä keskustassa oli. Vajaassa kahdessa päivässä ehdimme fiilistellä keskustan kävelykatuja (joita melko turhaa etsiä Sydneystä), illallistaa Manukassa ja tsekata vanhan ja uuden parlamentin sekä War Memorialin. Toki esim. Memorialin yhteydessä olevasta mittavasta sotamuseosta raapaisimme vain pinnan. Etäisyydet eri nähtävyyksien välillä olivat aika pitkät ja julkinen liikenne ainakin näin viikonloppuna oli jopa surkeampi kuin Sydneyssä. Diplomaattimersulle olisi ollut käyttöä.

Vääristääkö kamera vai onko Paulan maha aivan kaamean kokoinen?

Civicin kävelykadulla oli hiljaista

Yksi australialaisen kulttuurin helmiä, Drive-in Alko.

Alkuperäisten asukkaiden telttalähetystö vanhan parlamenttitalon edustalla.

Takana kohoaa uusi parlamenttitalo ja massiivinen lipputankoviritys.

Paula Pääkallonpaikalla.

War Memorialin seinä ja nimilistaa
Luovasti nimettyjen asioiden listaan voidaan lisätä uusi ranskalainen elokuva Paris, jonka kävimme viime viikolla katsomassa tossa naapurileffateatterissa. Kun kyseessä episodielokuva, ranskalainen sellainen, tapahtumapaikkana Pariisi ja näyttelijäkaartissa Juliette Binoche niin odotukset olivat toki korkealla ja onneksi myös täyttyivät.
Huomenaamulla matka käy akselilla Cairns - Port Moresby - Lihir Island eli pakkaushommia, pakkaushommia.
Canberra on Australian suurin sisämaakaupunki, jossa asukkaita noin 330k. Mielenkiintoista on se, että kaupunki päätettiin aikoinaan luoda tyhjästä pääkaupungiksi. Itseasiassa tälläisiä paikkoja maailmasta löytyy paljonkin, ihan tuttujakin nimiä...
Pikkukaupunkitunnelma ja kiireettömyys oli hyvin aistittavissa, johtuu varmaan siitä että suurin osa ihmisistä on töissä jossain niistä kymmenistä liittovaltionvirastoista joita siinä keskustassa oli. Vajaassa kahdessa päivässä ehdimme fiilistellä keskustan kävelykatuja (joita melko turhaa etsiä Sydneystä), illallistaa Manukassa ja tsekata vanhan ja uuden parlamentin sekä War Memorialin. Toki esim. Memorialin yhteydessä olevasta mittavasta sotamuseosta raapaisimme vain pinnan. Etäisyydet eri nähtävyyksien välillä olivat aika pitkät ja julkinen liikenne ainakin näin viikonloppuna oli jopa surkeampi kuin Sydneyssä. Diplomaattimersulle olisi ollut käyttöä.

Vääristääkö kamera vai onko Paulan maha aivan kaamean kokoinen?

Civicin kävelykadulla oli hiljaista

Yksi australialaisen kulttuurin helmiä, Drive-in Alko.


Alkuperäisten asukkaiden telttalähetystö vanhan parlamenttitalon edustalla.

Takana kohoaa uusi parlamenttitalo ja massiivinen lipputankoviritys.

Paula Pääkallonpaikalla.

War Memorialin seinä ja nimilistaa
Luovasti nimettyjen asioiden listaan voidaan lisätä uusi ranskalainen elokuva Paris, jonka kävimme viime viikolla katsomassa tossa naapurileffateatterissa. Kun kyseessä episodielokuva, ranskalainen sellainen, tapahtumapaikkana Pariisi ja näyttelijäkaartissa Juliette Binoche niin odotukset olivat toki korkealla ja onneksi myös täyttyivät.
Huomenaamulla matka käy akselilla Cairns - Port Moresby - Lihir Island eli pakkaushommia, pakkaushommia.