Keskimaa

Tää teksti on kirjoitettu viikon mittaan, ei oo ollu mahdollisuutta päivittää aiemmin.

Reissua pukkaa taas. Istun Christchurchin (NZ) lentokentällä matkalla Dunediniin. Keli taitaa olla kylmempi kun Suomessa, sillä lentoemo saapuessamme kuulutti ilman lämpötilaksi +7C.

Viikko lähti käyntiin varsin alhaisilla kierroksilla, maanantai meni vielä sekä henkisesti että fyysisesti epävakaassa tilassa sohvabileistä toipuessa. Maanantai-illan futishöntsäily oli sitten käänne taas parempaan. Tiistaina koitin kiriä töissä asiat sille tolalle, että kehtaa olla toimistolta pois viikon verran eli ensin on tää Uuden Seelannin visiitti ja sitten messutytöksi Perthiin. Viikonlopun ehtii onneksi olla kotona, tosin testi-insinööri Lemmelä tulee lauantaina Sydneyyn ja olemme lupautuneet majoittamaan hänet yhdeksi yöksi eli varmaan menoa tiedossa silloinkin.

Lauantain bileet olivat varsin onnistuneet.
Sohva Poker Invitationalin lopputulokset:
1. Paul, 50%
2. Ian, 30%
3. Paula, 20%
---------------
4. Otso
5. Mats
6. Niko
7. Amanda
8. Jon
9. Hilkka
Loppupään sijoituksista en oo ihan saletti, mutta jotenkin näin noi ne taisivat mennä. Muutamien viime hetken peruutusten johdosta emme saaneet kahta aloituspöytää, mutta lähes täysi yksi pöytäkin oli jo aika hyvä saavutus. Turnauksen vielä jatkuessa valui muita vieraita paikalle…

• Nanna, saapui jo Matsin kanssa ja jaksoi toimia lähes koko turnauksen ajan jakajana tuoden ihanan professionaalin tunnun turnaukseen, propsit siitä.

• Edellisessä suomi-illassa oli törmätty uusin Newtownilaiseen (käsitettä käytetään maantieteellistä merkitystä laajemmassa kontekstissä) Vilmaan, joka saapui kiwi-avomiehensä (mikäs sen nimi nyt olikaan) kanssa.

• Malttamattomana kahdeksan yövuoron putkea odottanut Michaela toi mukanaan vierailijoita Suomesta Jenny ja Simon

• Perusnaamat Anna, tosin normia ehkä hieman punaisempi, ja Nathalia olivat toki paikalla.

• Lännestä Newtowin läheisyyteen muuttanut Janika tuli myös juhlistamaan onnistunutta muuttoa.

• Justin viihtyi paikalla kunnioitettavan myöhään vaikka Manlyn lauttaa piti mennä “ajamaan” jo aamutuimaan.

• Aivan loppumetreillä, kun porukka alkoi olla jo tamppausfiiliksellä saapuivat Steve ja epäilyttävä saksalainen.

Siinä nuo vieraat taisivat olla, jos unohtui joku niin olen pahoillani.
Ilta jatkui perinteitä kunnioittaen Imperialiin ja Imperialissa.

Palataan vielä hetkeksi Dunediniin. Kaupunki on vanha ja kompakti yliopistokaupunki. Miinulle kerrottiin että lähes puolet 80:stä tuhannesta asukkaasta on joten päivittäin tekemisissä yliopiston kanssa. Opiskelijat ja opiskelijaelämä näkyy katukuvassa selkeästi, porukka taisi vieläkin juhlia vanhempien nurkista pääsyä vaikka koulu on alkanut joku kuukausi sitten. Lintukodolta vaikuttaa, mm. poliisit partioivat yksittäin. Kaivokselle on matkaa kaupungista noin 80 kilsaa eli parin päivän reissulla ajamista tuli mukavasti. Maisemat oli kyllä aika breathtakingia ja keskimaata. Lähempääkin olisi hotellin voinut ottaa, mutta näin lyhyelle reissulle noudatin duunifrendin neuvoa pysyä Dunedinissä jossa oli jotain nähtävää iltaisinkin. Kaikki paikalliset joiden kanssa puhuin mainostivat lisäksi Queenstownia pakolliseksi matkakohteeksi tällä eteläisellä saarella. Myöhemmin tänä vuonna kun pöntöt alkaa olla rakennettu ja kamerat on jo ovella niin täytyy vakavasti harkita jos Paula tulisi mukaan ja vietettäisiin pitkä viikonloppu näillä kulmilla.


Kyllä kelpaa lampaiden tepastella.

Niin Paulan IELTS-testin tulokset tulivat ja ihan hyvinhän se oli mennyt. Kaikissa muissa paitsi kirjoittamisessa mentiin reilusti rajojen yli ja näin ollen voi alkaa kolkutella yliopiston ovia jos vaan lompakosta löytyy maksukykyä.