Chivas & Melbourne

Olimme tällä kertaa molemmat mukana Alfred hotelin torstaifreerollissa ja joukkueemme kokonaistulos oli oikein hyvä. Paula kuittasi itselleen 20 taalan drinkkilipukkeen olessaan pisimmälle turnauksessa selvinnyt naispelaaja. Ääritiukka pelityyli, jossa foldattiin preflop jopa kymppipari, tuotti siis tulosta. Suorituksen arvon ei heikennä edes se että mukana oli Paulan lisäksi vain yksi toinen naispelaaja joka kuuleman mukaan ei tiennyt edes käsien paremmuusjärjestystä. Itse kadotin puolet stäckistä ihan alkumetreillä pocket seiskoilla kikkailuun. Tämän jälkeen peli olikin minun osalta lähes kahden tunnin ajan kaikki tai ei mitään meininkiä, mutta elossa pysyttiin. Tilanne muuttui parempaan isosta blindista flopattujen 56 rattaiden jälkeen - kaikki sisään ja kaksi maksua perässä. Pääsin pois ahdingosta finaalipöytään ja siellä normipelillä heads-uppiin. Siinä preflop all-in AT ei kestänyt A8 vastaan, mutta lohdutukseksi chivas regal pullo kotiinviemisiksi - koska Suomessa?

Perjantaina livistin hyvissä ajoin töistä kohti lentoasemaa. Tämä oli Dick Cheneyn ansiota. Hän taitaa olla yksi niistä janareista joiden takia maailma on niin turvallinen paikka, että ainoastaan koko Sydneyn julkinen liikenne tarvitsee laittaa kaaokseen kun hän vierailee kaupungissa. Edessä oli siis viikonloppureissu Melbourneen.
Meillä on harbour bridge ... niillä on ratikat
Meillä on oopperatalo ... niillä on australian avoin tennisturnaus
Meillä on bondi beach ... niillä on formulakisat
Meillä on AC/DC ... niillä on Kylli-täti
Meillä on Sydney-Hobart Yacht race ... niillä on Melbourne cup
Meillä oli olympialaiset ... niilläkin oli olympialaiset
Meillä on määrä ... niillä on tyyli
Ja niin edelleen.

Paikallinen halpalentoyhtiö, Jetstar, lentää reilu tunnin Avalonin Frankfurt-Hahn romantiikkaa huokuvalle lentokentälle noin 60 kilsaa Melbournesta. Sieltä bussilla St Kildaan hostellille ja vielä ihan hyvissä ajoin Melbournen iltaan, joka tosin meille tarkoitti rauhaisaa illallista ja lyhyttä kävelyä. Paula heräsi aamulla kukonlaulun aikaan ja lähti jännityksestä täristen IELTS kokeeseen. Itse kuittasin univelkoja ja iltapäivällä tällättiin keskustassa. Kulutimme viikonlopun meille tyypilliseen tapaan harhailemalla katuja ja notkuen kahviloissa. Eniten mieleen jäi paikoista Fitzroyn kaupunginosa ja Queen Victoria Market, joka oli siis hyvin samanlainen kuin Clignancourtin kirppis paraisilla. Kaupungin fiilis oli, niin kuin kaikki ovat minulle sanoneet, eurooppalaisempi kuin Sydneyssä ... hyvä esimerkki on keskustan kadut, leveitä jalkakäytäviä reunustaa puut ja ratikat kolistelee autojen keskellä. Liikenne ei siis vaadi samaa kuolemaa halveksuvaa asenetta kun Sydneyssä. Hyvä, mutta liian lyhyt reissu.





Tämä viikko on kulkenut hyvin normaalia rataa, lisäpuuhaa iltaisin aiheuttaa toukokuun bileet Suomessa ja jonkin verran myös viikon päästä pidettävät sohvabileet.

Eilen olimme pari kuukauden tauon jälkeen young-finns tapaamisessa keskustassa. Aika monet naamat siellä on jo tuttuja, mutta aina myös muutama uusi eksyy porukkaan. Marko oli taas ansiokkaasti varannut baarin yhden kerroksen Suomalaisten käyttöön. Casuaalia seurustelua ja virvokkeita kuului päivän epistolaan. Moni, varsinkin backpackkaajista, on parin viikon päästä lähdössä hornuloita katsomaan, onhan kyseessä Kimin debyytti maranellon punaisen orhen kyydissä. Olisihan se kyllä mielenkiintoinen tapahtuma, mutta ko viikonlopun molemmille puolille osuu duunireissut (Uusi-Seelanti & Perth), duunifrendi Lauri on sillon Sydneyssä käymässä ja joka tapauksessa olemme myöhässä yöpymisten yms suhteen. Muuten puheenaiheet vaihtelivat laidasta laitaan - duunikokemusia, baariskeneä, surffausta, työnhakua... Osa jatkoi vielä yhdentoista aikaan Cargo Bariin, me suuntasimme himaan.

Huomenna Sydneyn kuuluisa Mardi Gras huipentuu paraatiin!