Vappuhulinat

... Lihirissä eivät olleet ihan Ulliksen luokkaa. Tosiaan kahden viime viikon tapahtumat voi tiivistää pariin lauseeseen; Herätyskello soi klo 04:00, mars aamupalalle ja töihin, josta takaisin pimeän laskeutuessa kuuden tienoilla. Kanttiinista tai Lihirin sosiaali- ja urheilukerholta illallista, hetki CNN:ää tai BBC:tä ja sitten nukkuun. Vielä kun viikonloput painettiin töitä, niin viikkotuntimäärät lähenevät epäilyttävästi Nikomaisia lukemia. Toukokuun Suomi-illassa joka siis osui juuri vapunpäivälle meininki oli ainakin juttujen perusteella ollut juuri niin riehakas kuin osallistujalistan perusteella odottaa voikin.

Kaiken tuon duunisykähtelyn kuittaa sitten se fiilis kun on palaamassa maailman laidalta himaan. Alla Sydney kylpee auringon paisteessa perjantai-illan huumaa odottavasti väreillen, tiedossa pari päivää vapaata ja Paukku kotona järkkää jo illaksi pöytävarausta lähikuppilaan. Perjantai-iltana siis vaihdettiin porukan kanssa kuulumisia safkan äärellä. Muuten viikonloppu menikin sitten kotona maaten ja akkuja lataillen.

Mun duunikeikan ajan Paula on pääasiassa viihdyttänyt itseään tiedonjanoa sammuttamalla. Kohokohta oli perjantaina pidetty ryhmätyöesitys jossa Paulalla oli merkittävä rooli. Tunteikas tulkinta guatemalaistyttönä sai ansaittua tunnustusta.

Huomasin että tilaamani OZ season 5 DVD-setti on saapunut King Streetin HUMiin, joten sinne sitten töiden jälkeen. Eipähän tarvii normitöllöä katsella taas vähään aikaan.

Tällä kertaa valitettavasti meillä ei ole kuvayhteyttä Paulan mahasta joten seuraavalla keralla sitten. Nyt joudutte tyytymään Lihirin maisemiin.


Saitin näkymää, tuliperäinen maasto puskee vesihöyryä tuolla horisontissa. Tärkeä energiantuottaja kaivokselle.


Kake


Mjötööh, pannaa vähän viidakkoa matalaksi.


Vielä aurinko hieman kajasti kun saavuimme Camp 2:n pihaan.


Viidakon kasvit näyttävät tottuneen taisteluun elintilasta.


Päivään ennen kotiinlähtöä keli näytti tältä ja mieliin hiipi kuumoitus - päästäänkö täältä viikonlopuksi himaan.